Sairaus ei aina näy ulospäin

Kerran sain kuulla tutultani että, hänen kaverinsa epäilee kipujani, koska aina minut nähdessään näytän hyvävointiselta. Tästä tulikin ajatus kirjoittaa aiheesta. 

Sairaus ei tosiaankaan aina näy ulospäin. Eikä kipukaan.  Silloin kuin sairastuin esimerkiksi masennukseen, tuli tieto monelle yllätyksenä. "Eihän susta vois uskoo, ku oot niin positiivinen koulussa" tai " miten, säähän eilenkin olit nii hyvällä päällä".  

Usein kuin sairautta ei näy ulospäin, sitä vähätellään tai sitä ei uskota todeksi. On helpompaa uskoa toisella olevan kipuja, kun konkreettisesti näkee jalan olevan paketissa tai päätä koristaa isokokoinen haava. 

Krooninen kipu on tästä myös oiva esimerkki.  Selkäkipuisena pystyn varmasti näyttämään melko normaalilta, hyvinvoivalta, siitä huolimatta että ranka roihuaa ja hermokivut hakkaavat. Etenkin siis silloin kuin kivut ovat päällä, mutta eivät kovimmillaan. Kovissa kipukohtauksissa taas kivun myös näkee, ilmeistä, eleistä, äänestä.

Eilen siskon rippijuhlissa oli juurikin tällainen "olen oikeasti kipeä, vaikken siltä näytä -olo"  

Illan kuluessa alkoi selkä väsymään ja koska iltalääkkeiden ottaminen venyi pitkäksi alkoivat selän tutut tunteet ikävästi tuntumaan. Kipu ei silti ollut niin paha että se välttämättä olisi näkynyt. Mutta silti se tuntui. Silti minä takaoven kautta hipsin asuntovaunuun makaamaan, silti minä hetken mietin haurauttani näiden kipujen kanssa, kestin katkeruuden tunteet ja harjoittelin hymyä vessassa. Ei siinä ettenkö voisi kertoa kivustani tai näyttää sitä, siinä ei ole mitään hävettävään, mutta en silti koe sitä aina tarpeelliseksi. Juhlissa kun ollaan en myöskään halua vaivata läheisiä kertomalla minulle jokapäiväisestä tunteesta.

Kuva internet, Google

Toissapäivänä oli kova päänsärky, joka yltyi ihan migreenin tasolle. Makasin yön ja päivän sängyssä kylmäkalle ja oksennusvati seuranaan. Ihana mieheni jaksoi huolehtia jälleen voinnistani, muistuttamaan juomaan vettä ja taluttamaan sohvalta sänkyyn.
Niinä hetkinä tuska on aina valtava, kun kipu kipuaa korkeuksiin ja saa otteen kehosta, siinä pienetkin voimavaran rippeet kyllä katoavat. 

Sitten kun olo helpottui, palasin "ihmisten ilmoille" Kävin kaupassa, laitoin pyykkiä ja leikin lapsen kanssa. Ei kukaan varmasti ajatellut tuon kärsivän kivuista. tai en tiedä mutta luulen niin. 

Ihmiselämä kun on niin haurasta. Koskaan ei voi tietää täysin mitä vastaantulija käy läpi tai minkälaisten tuskien kanssa  kaupan kassa painiskelee. Itse olen pitkään halunnut puhua avoimesti sairauksistani ja kivuistani, koska koen sen helpottavan omaa oloa sekä haluan levittää tietoisuutta kroonisesta kivusta, ja etenkin siitä kuinka paljon se oikeasti vaikuttaa jokapäiväiseen elämää, vaikka se ei siltä aina näyttäisikään.

Migreeni- Enemmän kuin pelkkä pääkipu

Tänään puhutaan migreenistä. Tuosta aliarvostetusta jäätävän tuskaisesta sairaudesta. Moni ajattelee migreenin helposti "pelkäksi" pääkivuksi joka menee ohi Buranalla. Sitä se ei kuitenkaan ole, se on paljon enemmän.

Tässä omia kokemuksia ja ajatuksia kyseisestä sairaudesta. Luonnollisesti tässäkin sairaudessa on erilaisia oireita, kokemuksia ja tämäkin on niin yksilöllistä.

Sain migreeni diagnoosin jo lastenlääkäri käynti aikoina, kun jatkuvia, kovia päänsärkyjä tutkittiin. Migreenihän on siis sairaus, joka aiheuttaa kovia päänsärkykohtauksia ja liitännäisoireita. Migreeniä voi olla auratonta tai aurallista, eli ennakko oireita esiintyy joillakin ja joillakin migreeni iskee päälle varottamatta.  Migreeninhän voi laukaista mm, stressi, voimakkaat hajut, pitkä väsymys, muut sairaudet, kuukautiset, ponnistelu, fyysinen suoritus.yms

KIPU:  Pahinta migreenissä on järkyttävän tuskallinen kipu päässä. Kipu on toispuolista ja silmän taakse säteilevää. Aivan kuin joku viiltäisi fileeraus veitsellä silmän takaa ja samalla hakkaisi taltalla päätä. Kipua voisi kuvata myös hakkaavaksi, pelottavaksi mutta eniten sanaa kuvaa helvetillinen.  

LIIKE: Migreenissä ei auta lähteä ulos lenkille tai tehdä venytyksiä, yleensä kuin liike pahentaa kipua. Itsellä ainakin niin, etenkin siis migreenin kovassa vaiheessa.  Parasta on siis pysyä mahdollisimman paikoillaan ja liikkumatta. Kyllä, puhuminenkin saa kivun kovenemaan.

PAHOINVOINTI:  Tämä myös yksi asia mikä erottaa migreenin "normipääkivusta" . Kipujen lisäksi tekee pahaa ja yleensä joka kova migreeni kerta olen oksentanut kaiken, sappinesteisiin asti.  

VÄSYMYS:  Migreenin alkaessa itselläni iskee valtava lamaannus ja heikko, väsynyt olo. Kaikki pienikin energia menee hengittämiseen. Väsymys myös kestää usein päivien ajan.

PITKITTYNEISYYS:  Itselläni migreeni kokonaisuudessa kestää 1-3 päivään. Pahimmillaan on maannut viikon kivuissaan.  Monesti kun pahin olo on saatu selätettyä, jatkuu olo vielä heikkona ja väsyttävänä.

NÄKÖOIREET: Migreeniin liittyy lukuisia eri oireita, jotka tietenkin yksilöllisiä. Itsellä silmän oireet ovat yksi tunnusmerkki. Eli aura oireina tulee silmien näkökenttä muutoksia, salaman ja pallon kuvia ja etenkin kovaa silmien valoherkkyyttä.

MUUT:  Hajuaisti voimistuu ja melkein mikä tahansa voimakkaampi haju saattaa saada oksentamaan. Valoherkkyys silmissä ja äänet kuulostavat isommalta. Voimattomuutta, tärinään, tajunnantason häiriöitä, levottomuutta, raajojen puutumista yms. 

Päässä jyskyttää. Vasen puoli päästäni tuikkii tuskasta. Silmääni revitään raakasti.
Ihoni kihelmöi tuskaisen kuumana, sisäisenä tulipalona, jossa liekit hakkaavat raivoten, tuhoten tehokkaasti kaiken. Hengitän ja hengitän. Pelko valtaa paljaan mieleni, raivo repii raamejani ja tuska taistelee vierelläni. Miksei tämä lopu?
Äänet kuuluvat kauempaa, pöntön ääriviivat häviävät, yökkäilen vaikka kaikki on jo tullut ulos. Kipu kipuaa korkeammaksi, sietämättömäksi, tipahdan taakseni, romahdan lattialleni ja tiedän että nyt on päästävä pois.

Tälläistä tällä kertaa. Toisella kertaa migreeniin hoidosta ja lääkityksistä. Näin helteellä moni valitettavasti saa kärvistellä kohtauksien parissa. Toivotaan että pahimmat helteet helpottaisivat edes hetkeksi.