Mustat aallot vaeltavat mieleeni, outo uupumus kahmaisee kehoni mukaansa. Niin tuttu tunne, ja silti se saa aina kavahtumaan. En jaksaisi, haluaisi edes kirjottaa,mutta sitten taas tuntuu että haluan näpytellä mustia palasia valkoiselle ruudulle.
Tajuan tuijottaneeni kahvinkeittimeni vaaleanpunaista pintaa jo tovin, kyyneleet ovat kuivuneet suolaisiksi pisaroiksi kasvoilleni. Vedän peittoni suojakseni ja toivon nukahtavani. Toivon pääseväni hetkeksi pois tästä mustasta aallokosta jossa vaellan vailla määränpäätä. Nukun viisi tuntia, ja herätessäni olen yhtä uupunut ku ennen silmieni sulkemista.
Kesässä on silti ollut onneksi niitä auringon värisiäkin sävyjä. Ihania yhteisiä hetkiä siskojen kanssa, tädin murujen kanssa hiekkaleikkejä ja uintia, jäätelöä, iltakahveja kotikodin kuistilla, kukkakimppujen keräilyä, rantasaunan pesua ja lämmin juhannus läheisten kanssa maalla. Ihania ystävien ja kaverien kanssa käytyjä keskusteluja.
Kiitollisuutta, kaipauksen ja kivun keskellä.
Haluan antaa halaukseni kaikille niille, jotka kulkevat kesäisiä katuja ahdistuksen askeleilla. Niille jotka jaksavat hetken ja sitten voimat varisevat yhtä nopeasti kuin kesäkukat maljakosta pöytäliinalle.Kaikille niille jotka valvovat valoisia öitä kivut seuranaan. Niille jotka huutavat niin että kukaan ei kuule.
Kesä on niin raadollisen kaunista. Aurinko säteilee joen pintaa pitkin, kuovet kirkuvat ja nenässä tuoksuu kesäillan tuoksut. Istun mummoni laiturilla, kastelen varpaitani viileään veteen ja yritän topuutella mieltäni jäämään kesälomalle. Mutta se ei halua. Se haluaa syyllistää synnillä, huutaa ääneen huonouttani, kiusata katkeruudella.
Lietsoo, repii ja raapii. Se haluaisi viedä minulta kaiken. Se vie minulta kaiken.
Uupumus, unohdatko koskaan minua?
Aamulla kun herään, toivon että olisi ilta. Toivon että voisin kelata päivän tunnit pois, kelata ajatukset iltaan, hetkeen kun pimeys laskee ylleen ja pääsen kallistamaan kipeän kalloni tyynylle. Pääsisin vaipumaan uneen missä kaikki mahdoton olisi mahdollista, rakkaudet roihuavia, tunteet taianomaisia. Ei tarvisi jaksaa, saisi vain olla olematta mitään.
Siniset kissankellot huojuvat hellästi tuulessa,
kuulen niiden kuiskaukset, hiljaisen hengityksen.
tuomen tuoksu sekoittuu vihreisiin koivuihin.
mieleni leijuu hyttysen lailla, pistelee.
haluaisin ukkosen iskevän,puiden kaatuvan
rikkoa kaiken kauniin maiseman, sateella piiskata.
Pysäyttää ajatukseni, hiljentää minut.
Tässä kun odottelen iltalääkkeiden vaikutusta kipuavaan selkä särkyyn,niin aattelin esitellä 6 mun lemppari sekalaista juttua.
1. Teksti kortit/taulut
- Rakastan kortteja ja tauluja, erityisesti kivoilla teksteillä. Valitsinkin yhtenä päivänä pienestä nettiputiikista ihania postikortteja ja yksi niistä pääsikin yöpöydälle muistuttamaan elämän tärkeistä asioita.
2. Popparin makuiset maissikakut
- Siskoni vinkkas mulle näistä ja kyllä maistuu, liiankin hyvin. Täytteillä tai ilman.
3. The Ordinary ihonhoito sarja
- Oon jo pitkään haaveillut näistä tuotteista ja etsinyt puteleista tietoa. Koska rakastan kosmetiikkaa niin oli ihana saada vihdoin näitä tuotteita oman kylppärin kaappiin. Vielä sen verran vähä aikaa käyttänyt, etten kunnon arviota pysty antaa,mutta tähän asti vaikuttanut oikein päteviltä purkeilta. Niin ja hintakin on sopiva mun kukkarolle.
4. Lidlin poppari jätskit
- Ilmeisesti tykkään popparin mausta,vaikken itse popcorneja juurikaan ikinä osta itelle. Nämä jätskipuikot on vaan niin hyviä ja näitä on tullut kyllä kahvin kaverina ( ja ilman kahviaki) syötyä yks jos toinenkin. Pitäisi vähentään.
5. Virkkaus
- Viime päivien harrastuksena on ollut rento virkkaus. Mitään erikoista ei mun käsissä koukulla tule,mutta hyvin persoonallisia kesto vanulappuja ja rättejä on tullut iltaisin nojatuolissa pyöriteltyä. Oi, että kun osaisi tehdä kunnon käsitöitä!
6. Krysanteemi leikokukat
- Kukat on vaan niin mun juttu! Koska tän hetkistä asuntoani en voi kuorruttaa kesäkukilla ja istutuksilla ( joka kyllä harmittaa) niin on tullut ostettua leikkokukkia maljakkoon vähän useammin. Yleensä ostan neilikoita,mutta nyt uudeksi lemppariksi on tullut lidlistä 2,99e maksavat krysanteemi kimput. Niin runsaita (voi viedä vaikka yhden oksan siskolle tai naapuriin), kestäviä ja kauniita.
Sain myös siskoltani perinteisen ruukku pelargonian, ja toivon että se nyt pärjäisi täällä pikku asunnossa!
Sellasta, vähän erilaista postausta tällä kertaa.
Vkl oli mun rakas ystävä vihdoin yökylässä, tänään olin siskon ja sen lapsen kanssa lääkärissä ja illan istuskellut vaan kämpillä. Tämän viikon tarkoitus olla Oulussa ja sitten taas Oulaisiin.
