sunnuntai 24. helmikuuta 2019

Aamu kotikotona

 Mulla on viha-rakkaus suhde rutiineihin. Toisaalta rutiinit ovat tuttuja ja turvallisia juttuja mitä joka päivä tekee, kun taas toisaalta vierastan tiettyjä rutiineja, tai varsinkin jos niihin kangistuu liikaa. Hoitotyössä tietysti, etenkin kehitysvammaisten ja vanhusten kanssa työskennellessä ( ja no tietysti lastenkin) niin joka päivä päivävaatteet puettiin samaan aikaan ja aamupala oli aina klo 8. Tämä tietenkin loi turvaa ja teki arjesta arjen.  

Rakastan katsoa netistä kuitenkin aamu ja ilta rutiini videoita. Videoita, missä ihmiset kertovat mitä he aamulla ja illalla tekevät. Aivan arkijuttuja, herätyskellon soimisesta, hampaiden pesuun. Myös tykkään katsoa minkälaisesta kupista Veitola juo aamukahvinsa, yökylässä ohjelmassa.

Itselläni rutiinit vaihtuvat hieman paikan ja ajan mukaan, ja tietenkin sen mukaan onko töissä/koulussa vaiko nyt kuntoutustuella. Toisaalta tietyt asiat toistuvat paikasta tai ajasta riippumatta. . 
Tällä kertaa ajattelin kuitenkin kertoa mun rehellisen aamurutiinin kotikotona. 
Kipukroonikon jokainen aamu alkaa tietenkin lääkkeillä ja lasillisella vettä. Aamusta usein on
lihasjäykkyyttä ja kipuja yön jäljiltä, niin otan aamulääkkeet heti tyhjään vatsaan että päivä alkaisi mahdottoman kivuttomasti. Teen myös yleensä keholleni pika "skannauksen", jolloin tunnustelen minkälainen olotila tänä aamuna on. Sitten kun on päästy siihen vaiheeseen että istutaan sängyn reunalla, käväisen yleensä luonnollisesti vessassa ja suuntaan keittiöön.
 Kotikotona usein vanhempani ovat jo keittäneet aamukahvin, joten melko usein kahvi odottaa jo valmiina. Usein haen kahvini huoneeseen ja juon sen sängylläni tai vaihtoehtoisesti olkkarissa sohvalla selaillen viikon lehti tarjontaa. ja rehellisyyden nimissä usein tarvitsen aamuisin suklaata kahvin seurakseni. ja kyllä, sitä tekee mieli heti aamusta. 
 Kun jonkin ajan kuluttua on kahvia mennyt naamariin pari kuppia ja jaksan nousta sängystä, käyn vessassa pesemässä tietysti hampaat ja jos jaksan niin huuhtaisen kasvot.  Meikkailemaan ei yleensä viikonloppuisin aleta, joten perus rasvaus kasvoille riittää. Toisinaan tässä vaiheessa saatan lähteä vanhempieni kanssa keskustaan kauppareissulle, niin sitten vaihdan päivä vaatteet. Yleensä kyllä hiimailen koko päivän yöpaidassani.
 Olen jälleen koittanut aloittaa aamupalan syönnin, mutta tänäkin lauantaina se venähti yhdentoista paikkeille. Yleensähän ei tietenkään ole ruusuja pöydässä ja tuoreita yrttejä leivän päällä, mutta tänäänpä oli. Mutta koska rehellisiä ollaan, niin usein en keksi aamupalaksi mitään syötävää, se jää syömättä kokonaan tai syön edellisen illan leffaherkkuja..
Kun aamu alkaa muuttua päiväksi, yleensä pyrin kotikotona siivoilemaan. Yleensä teen sen heti aamupäivästä, koska illalla ei usein voimia ole enään, paljoakaan jäljellä. Pesen pyykkiä, siivoan vessaa ja yleensä kakkospuolta. Kun oon saanut sen kertaiset siivoukset pulkkaan, on aika mennä ensimmäisille päiväunille ja sittenhän aamusta onkin jo selvitty.

Mitä mieltä siellä ollaan rutiineista? Kiinnostaako lukea lisää rutiineista, vaikkapa ilta tai ihonhoito rutiineista? :) 

sunnuntai 10. helmikuuta 2019

Kun aurinko ahdistaa

Kevät on jo pitkään ahdistanut minua.  Vaikka vielä ei varsinaisesti varmaan ole kevät, mutta verhojenkin läpi puskevat kevät talven auringon säteet saavat mut ahdistumaan.

Olen jo vuosia kokenut olevani enemmän Minä hämärässä kuin valoisassa paikassa. Illat on parempia hetkiä kun päivät ja ulos en mene mielelläni kirkkaalla säällä.  

Haluaisin tykätä keväästä, mutta kun en vain pysty. Toisaalta eipä kaikkien tarvitse.


Saan usein kummasteluja siitä, miksen muka tykkää auringosta ja keväästä. Minulla on siihen montakin henkilökohtaista syytä, jotka ovat vuosien mittaan aiheuttaneet ahdistuksen tunteet. 

Keväisin on tapahtunut usein elämässä paljon. Hyviä, mutta myös niitä huonoja asioita. Osa niistä on jäänyt vahvemmin mieleeni.  Pappani ja "varamummoni" Pirjon poismenot ovat tapahtuneet keväällä. Ne muistot nousevat aina mieleeni.  Kevät talven paukkuva pakkanen ja vaalenevat päivät saat ikävän ja kaipuun nousemaan pintaan. 

Psyykkisesti olen ollut usein huonossa kunnossa keväällä ja  akuutin osastojakso psykiatrisessa sairaalassakin sijoittuu kevät auringon aikoihin. 

Yksi iso syy on myös Migreeni. Luonnollisesti kirkas auringonpaiste ja paukkuva pakkanen eivät ole hyvä yhdistelmä järkyttävälle pääkipusairaudelle.  Toisin sanoen herkästi saan siis migreenin ylleni keväisellä kelillä. 

Ehkä suurin syy on kuitenkin sen, etten vaan pidä keväästä juuri nyt.  En nauti auringon tuomista päivistä vaan päinvastoin se saa oloni usein epämukavaksi. Vaikka ulkona toki kaunista on, en sinne päiväsaikaan mielelläni mene. Toki jos jokin pakollinen asia, mutta vapaaehtoisesti en ulkoilemaan lähde. Teen sen mielummin aamulla aikaisin tai iltasella kun on hämärämpää. 
Yksi päivä päätin kokeilla ulkoilua päivällä. Puin vaatteet ylleni, pipon päähäni ja menin ulos. Aurinko paistoi kirkkaasti, lunta oli paljon ja pakkasta päälle 15 astetta.  Ei tarvinnut monta metriä kävellä kun olo muuttui epämukavaksi. Silmiin sattui ja huomasin jännittäväni niskoja ja päänseutua.  Hetken koitin haukata raikasta ilmaa, mutta sitten päätin kävellä takaisin sisälle. Miksi kiusata itseään, jos ei kerta pakko ole? 

Vaikka uudessa kämpässäni on isot ikkunat, niin onneksi siskot kävivät auttamassa ja laittamassa pimennysverhot ikkunoiden peitoksi. Lamppua ei ole vielä katossa, mutta senkin kyllä ehtinee. Siihen asti pärjään oikein hyvin kynttilöillä ja jouluvaloilla. 

Iltaisin on jotenkin tunnelmallisempaa. Tykkään rauhallisista illoista, kun voi sytyttää kynttilät, keittää iltateen ja katsoa sarjoja. Sekin on jännä että tv sarjat ja leffat maistuvat paremmalta illalla. Keskustelutuokiot ystävän kanssa tai saunan lämmittäminen tuntuu luontevalta ilta aikaan.  

Hyvä toki varmaan sanoa, että kesällä taas aurinko ei niin paha ole kuin keväällä. Ehkä juuri siksi että se ei heijastu lumesta niin kirkkaasti. Toki en kesälläkään mikään päivä ihminen ole, että kesä illat on se mun juttu, kaikinpuolin. 

Sellaista pohdintaa alkaneeseen viikkoon. Tänään ohjelmassa hammaslääkäriä ja sitten kohti Oulua, illalla veljen perheen luokse taas jatkaan lastenhoitotyötä. 

Kuva googlesta.




tiistai 5. helmikuuta 2019

Sauna ilta siskon kanssa

 Viikko edennyt jo tiistai iltaan. Sunnuntaina oli melkoinen härdelli päivä, kun tuotiin muuttokamat Ouluun. Onneksi mulla oli perheen jäseniä muuttoapuna niin kaikki sujui jouhevasti. Käytiin sitten yhdessä vielä syömässä Valkeassa ja sitten meninkin veljelleni yöksi, kun hänen luonaan hoitelen tätin murua vielä parisen viikkoa.

Mutta palataanpa kaiken muuttohässäkän keskeltä lauantai iltaan kun olin kotikotona, ja päätettiin siskon kanssa pitää sauna ilta, vähän pitemmän kaavan mukaan. Aamupäivästä alkoi mieli tekeen molemmilla leipoo cookies keksejä, joten sitten leivottiin. Ja tuli kyllä hyviä, voi olla et irtokarkkien suklaakarkit taikinan seassa vaikuttivat asiaan. 

Keksien jälkeen mentiin sitten saunomaan. Aateltiin vihdoin testata Premium saippualta saatuja tuotteita. 
 Ensinnä saunaan mennessä hieroiltiin Kukkatarhan suolakuorintaa ja ai että tää oli ihanaa. Kerrankin kuorinta jossa oli tarpeeksi hienoa, mutta kuorivia "kiteitä" joten tuntu että kuollut ihosolukko oikeesti lähti ihosta. Myös siskolleni, jolla atooppinen iho niin tämä kuorinta sopi hyvin ja jälkeenpäin iho oli pehmeä ja puhdas.  Purkki oli myös omaan silmää miellyttävä ja mukana tullut lasta helpotti tuotteen ottamista. 
 Jatkettiin kuorinta linjalla. Huulikuorinta oli molempien lemppari kaikista tuotteista. Kaikki jotka tietää mun karmeen rohtuneet ja kuivat huulet, niin tämä oli kyllä just mulle tehty tuote. Helppo käyttää, tuoksui mintulle ja hoiti hommansa. :) 


Kerran ku kunnolla alettiin testaan tuotteita, niin aatelin vielä kokeilla jalkanaamiota. Naamioita on tullut testattua jos jonkinlaisia, mutta jalkanaamiota en muistaakseni ole ennen testannut. Tämä oli antiseptistä, ja hohkakiveä sisältävää naamiota joka levitettiin jaloille, annetiin vaikuttaan ja huuhdeltiin hieroen pois. Tää oli vähä ehkä sotkusta hommaa, mutta viilensi mukavasti jalkoja ja pehmensi ihoa. Ehkä tätä ei tuu joka viikko käytettyä, mutta tää on kyllä kiva lisä jalkahoitojen yhteyteen.

Saunomisen jälkeen laitettiin vielä Zealin sheet maskit kasvoille.  Siskolle annoin ultra kosteuttavan naamion ja itelle laitoin tuon acne iholle tarkoitetun maskin. Molemmat kosteuttivat kyllä hyvin ihoa, enkä edes iltarasvaa tarvinnut iholle. 

Iltaan kuului myös meidän jo perinteeksi tullut hetki kattoa syke sarjan jaksoja ja syödä iltapalaa yhdessä. Sauna iltoja osaa kyllä arvostaa nyt ihan eri tavalla, kun tulevassa kämpässäni saunaa ei siis ole, mutta onneksi sentään iso kylppäri jossa pystyy jatkossakin kauneusjuttuja värkkäileen :) 

Tuotteet saatu Premiumsaippua.fi